Skip to content
  1. Startpage
  2. Saepmie
  3. Information på samiska
  4. Hokse, viehkie jih såjhtoe - omsorg, hjälp och vård

Hokse, viehkie jih såjhtoe - omsorg, hjälp och vård

Ovmessie jïjnje jih ovmessie aejkieh jielemisnie mijjieh almetjh dåarjegem, viehkiem jih hoksem ovmessie aatide daarpesjibie. Voeres- jih ov-vervienhoksem jih sosialedïenesjem lea dellie dutnjien.

Dïhte lea sosialedåarjoem, viehkiem psykijen ovhealsojne jallh gosse jearohke geeruvevierhtijste, dåarjege dejtie mah ålkoerijhkeste diekie båateme, nuepieh ov-vervide jih jienebe. Datne aaj raeriem åadtjoeh jielemen ovmessie deahpadimmide, vuesiehtimmien gaavhtan: provre, fuelhkiejieleme, voeresårromesijje jih juvleme.

Vyörtegs jielemem jih buerie jielemem

Guktie aktem lissiem sosialedïenesjelaakesne gelkieh gaajhkide barkijidie voereshoksesne barkedh ihke Datne åadtjoeh akten vyörtegs jielemem jieledh jih buerielaakan damtedh. Datne daajrah mij dïhte dutnjien. Dan gaavhtan lea vihkeles ahte gaajhkide barkijidie Datne voereshoksesne gaskesadth datnem dov mïeli jih dov vaajtelimmiej bïjre gïhtjieh.

Byjrehks vyörtegsvoetetjirkemh Bïerjen tjïeltesne

Darjoemoenehtsem lea nännoestamme ihke byjrehks vyörtegsvoetetjirkemh såjtoe- jih hoksesne daajroehtidh. Ahte byjrehks vyörtegsvoetetjirkemh daajroehtidh jïjtjesyjhtehts lea. Vyörtegsvoetetjirkemidie gelkieh abpe voereshoksese arrijh, gåabegh tjïelten jïjtse darjose jih jeatjah barkijidie. Tjirkemi maadtoe lea dïhte nasjonellen vyörtegsmaadtoem. Akten barkoedåehkiem ovmessie barkojste mij såjhtoe-jih hoksesne lea, aareh 2012 jaepeste barkeme ihke tjirkemidie hammoedidh mah Bïerjen tjïelte lea daajroehtamme. Barkoedåehkiem lea beavneme jih raeriestimmieh jih mïelh gåatan veedtjeme, aajne-almetjijstie, lïhkesadtjijste, barkijijstie jih almetjijstie. Barkoem lea dorjeme ahte daejtie vyörtegsvoetetjirkemidie leah dååhkasjehteme:

  • Bierjen tjïelte tjirkie ahte båeries almetjh mij viehkiem gåetesne utnieh jallh sjïere årromesijjesne leah, akten gaskesadthalmetjem åadtjoeh.
  • Bierjen tjïelte tjirkie ahte båeries almetjh mij viehkiem gåetesne utnieh jallh sjïere årromesijjesne leah, akten daaletje darjomeplaanem utnieh.
  • Bierjen tjïelte tjirkie ahte båeries almetjh mij viehkiem gåetesne utnieh jallh sjïere årromesijjesne leah, åadtjoeh naakenh lïhke jaadtoestimmesne utnedh

Vyörtegsvoetetjirkemidie aelkieh raajeste 2013-01-01 arrijh.

Tjeakome

Tjeakome lea gaajhkide barkijidie, praktikanth jih learohkh darjosne. Tjeakome lea ahte nihteme lea, ihke bïevnesh jiehtedh, njaalmeldh jallh ahte sïejhme paehperh olkese laehpien jallh jeatjah vuekesne bïevnesh laehpien.

Laejhteme/ girmeme/mïelh

Mijjese lea buerie jis dov ussjedimmieh, åssjaldahkh jallh laejhtemh åadtjobe daejredh, dïhte mijjese nuepiem vaadta mijjen darjoem bueriedidh. Jis datne mïelh gïetedallijasse åtnah jih barkojde goh SoL, HSL, LVM, LVU och LSS Bïerjen tjïeltesne, datne maahtah sjïere goerem laejhtemasse/girmemasse/mïelide nuhtjedh, dunnie goerearkivesne dunnie åelkiesbielesne.

SoL (Socialtjänstlagen (2001:453)
HSL (Hälso och sjukvårdslagen(1982:763)
LVM (Lag (1988:870) om vård av missbrukare i vissa fall)
LVU (Lag (1990:52) med särskilda bestämmelser om vård av unga)
LSS (Lag (1993:387) om stöd och service till vissa funktionshindrade.

  • Årromesijjem voeresalmetjidie, boende för äldre

    Voeresårromesijjem akten årromesijjem dutnjien mij stoerre hoksedaerpiesvoeth abpe dygnesne åtnah. Datne jïjtjedh årromesijjesne årroeh jih jaksoesvoetem dej ektievoeten tjiehtelidie åtnah. Barkijh abpe dygnesne gååvnese. Syökemem voeresårromesäjjan datne viehkiegïetedallijen luvnie darjoen biståndshandläggare .

  • Båeriesalmetjh, äldre

  • Lïhkesadtjh jih lïhkemes almetjh, anhöriga och närstående

    Tjïelte ”galka dåerjegem faaledh ihke aelhkebe almetjidie daajhtodh, mah aktem lïhkemes almetjem håksa mij guhkies skïemtjes lea jallh voeres jallh aktem lïhkemes almetjem dåvta mij ov-verviem åtna” Sosialedïenesjelaake Kap 5 § 10.

  • Njåvtasovvemem jih aajhtoem lïhke relasjovnine, våld och hot i nära relationer

    Dov paarrebieliem datnem tsaapma? Datne vuajnah jallh govlh ahte dov tjïdtjie tsaepmien sjädta jallh datnem aaj tsaapmah? Dov jïjtjedomtoe skaarohten mïedtes soptsestimmijste sjïdth. Datne åadtjoeh årrodh giejnie datne sïjhth? Dov paarrebieliem datnem jallh dotnen ektievoeten ekonomijem gïehtjede. Datne tjoerh provredh läjhkan gåessie ih sïjhth? Dah leah vuesehth guktie maehtieh njåvtasovvemisnie arrijh; Dïhte maahta psykijen, fysisken, aati, ekonomijen jih seksuellen njåvtasovvemem arrijh. Sïejhmes njåvtasovvemem lea gaarmanäjjaj njåvtasovvemem nyjsenäjjide.

  • Skïemtjijereaktah, patienträttigheter

    Goh skïemtjije healsoe- jih skïemtjesåjtosne datne ovmessie reaktah åtnah mah maehtieh hijven arrijh daajhtodh.. Datne reaktah åtnah guerkiehtimmie bïevnesh dov healsoen bïjre åadtjodh jih aaj gïehtjedimmie- jih båehtjierdimmievuekiej bïjre. Datne galkh aaj bïevnesh åadtjodh gusnie datne maahtah laejhtemigujmie jårredh.

  • Taksah jih åasah, taxor och avgifter

    Tjïelte aktem åasam olkese vaeltien don dåarjegasse jih viehkiem mij datne tjïelteste åadtjoeh.

  • Viehkiem gåetesne, hjälp i hemmet

    Bïerjen tjïeltesne ovmessie dåarjegh jih hoksehtimmieh faala. Dåarjegem lea ihke nuepiem akten jïjtjemes jielemem guktie gåerede vedtedh, numhtie ahte datne maahtah gåetesne arrijh dan guhkiem guktie vaajtelh.